Reissu Saksaan ja takaisin

Olin lähdössä keskustaan, sillä olen vain kirjoittanut koko päivän. Halusin todella paljon lähteä, mutta ette varmaan ikinä usko, että täällä alkoi satamaan. Ja tää ei oo mikään pieni sade. Koko päivän oli kaunis auringonpaiste. Ehkä tämä on merkki, että pysy kotona. No mutta tuleepahan nyt kerrottua pikaisesti viime sunnuntaisesta matkasta Saksan rajalle. Se kuulostaa ehkä hienommalta, mitä oli. Mutta tulipahan sekin reissu tehtyä. Oon ylpeä itsestäni ja muista. Luotettavien lähteiden mukaan pyöräilimme noin 40 kilometriä, vaikka kuulemma raja on 15 kilometrin päässä. Hmmm. No mutta onpahan kiva sanoa, että pyöräili niin paljon. Tunnelma oli leppoisa, vaikka ensi kerralla suosittelisin kartan katsomista ennen reissua. Alkumatkasta pysäyhdyimme varmaan noin 4 kertaa, kun kukaan ei ollut täysin varma mihin pitää mennä. Mutta se oli pelkästään huvittavaa. Ylitettyämme rajan, kaikki näytti aivan samanlaiselta kuin Hollannin puolella. Otimme kunnon turistikuvat rajakyltillä ja se oli siinä. Pyöräilimme varmaan kilometrin verran Saksan puolella, kun yritimme löytää jonkun kahvilan, mutta se löytyikin Hollannin puolelta. Tässä todistusaineistoa.

Minäkin olen tässä kuvassa, uskokaa tai älkää

 

 

 

Eilen meillä oli tyttöjen ilta. Tyttöjä oli varmaan 20 pienessä huoneessa. Ja voitte vaan kuvitella sitä meteliä. Suunniteltiin parin suomalaisen tytön kaa, että järjestetään suomalainen illallinen. Ruokavaihtoehdot tosin on vähissä, kun kellään ei oo uunia täällä. Mutta eiköhän me jotain keksitä. Isä ja Otto tulee tasan viikon päästä tänne. Oon ihan innoissani ja samalla tajuan taas, että aika menee hirveän nopeasti. Mutta ei muuta tällä erää.