Ero on myös osa vaihto-opiskelua

Joululoman jälkeen elämä täällä on tuntunut jotenkin hyvin erilaiselta. Tammikuu sujahti ohi liiankin nopeasti, enkä tehnyt juuri mitään mitä olin suunnitellut tekeväni. Paitsi tietysti pakolliset koulujutut. Tammikuu oli myös täynnä läksiäisiä, monet hyvät kaverit lähtivät. Erityisesti jäin kaipaamaan kämppiksiäni Kingaa ja Dirkiä. Molemmat lähtivät tammikuun lopulla, mikä oli hyvin surullista. Olen kaivannut heitä välillä todella paljon. Carol jäi kuitenkin tänne vanhana kämppiksenä, joten ei tarvinnut ihan yksin ottaa vastaan uusia tulokkaita.

Tässä vielä vanhat kämppikset vasemmalta oikealle: Carol, Lotta, Dirk ja Kinga

Halusimme ottaa vielä samanlaisen kuvan Lentin sillalla, minkä otimme alkusyksystä

Helmikuun ensimmäinen päivä saimme Carolin kanssa kaksi uutta kämppistä. Luca on Italiasta ja Nicolas Kyprokselta. He vaikuttavat ihan mukavilta tyypeiltä, mutta tietysti sitä on vanhojen kämppisten jälkeen aika kriittinen. Perjantaina söimme illallista uusien kämppistemme ja heidän kaveriensa kanssa. Ilta oli todella mukava.

Carol ja kyproslaiset

Oikealla uudet kämppiksemme: Nicolas (valkoinen paita) ja Luca (punainen paita)

Olen miettinyt, että nyt jos koskaan on toteutettava täällä ne asiat, mistä on haaveillut. Mulla on lista mihin aina kirjotan juttuja, mitä haluan täällä viellä toteuttaa. Lauantaina 5. helmikuuta toteutin listaltani yhden asian, menin Nijmegen taidemuseoon nimeltä Het Valkof (http://www.museumhetvalkhof.nl/). Museossa on arkeologian osasto, mikä oli oikeastaan aika mielenkiintoinen. Esineet ovat paljon kiinnostavampia, kun niillä on joku konteksti. Terri on erityisen kiinnostunut historiasta ja arkeologiasta, joten museossa oli meille molemmille jotakin.

Vaihtuvan taidenäyttelyn aiheena olivat taiteilijoiden ateljeet ja niihin littyvät myytit. Näyttely koostui pääasiassa maalauksista, mutta esillä oli myös valokuvia ja esineitä. Georg Henrik Breitnerin taulu Liggend Naakt (1887), jossa tyttö nukkuu raukeana sängyllä, jäi erityisesti meidän molempien mieleen. Taulussa oli jotain uskomattoman rauhallista, sunnuntain kiireettömyyttä. Museossa oli myös modernin taiteen osasto. Näyttelyt oli rakennettu jostain syystä hyvin epäloogisesti, mikä jäi hieman vaivaamaan minua.

Tämän kulttuurielämyksen jälkeen menimme museota vastapäätä olevaan Mr. Jack’s – nimiseen italialais-kreikkalaiseen ravintolaan. Se on todella kiva paikka ja hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Ja jopa kasvissyöjälle oli monia vaihtoehtoja. Lauantai oli mukava päivä ja jäi mieleeni todella hyvänä muistona. En malta odottaa kevättä täällä, vaikka nytkin on jo lämmin verrattuna Suomeen.

Terri ja Mexicana - pizza

Minä ja Gorgonzola - pizza